tiistai 9. joulukuuta 2014

Vähän jos vilautan...

On taas tullut aika todeta että ei ikinä pitäisi sanoa ei ikinä. Sallikaa, että lainaan pätkän omaa ajatukseni virtaa parin päivän takaa: "ei hitto, enhän mä tästä voi kirjottaa", "enkä tästä/tästä/tästä". Tervetuloa ailahtelevan naisihmisen mielensyvyyksiin, koska nyt on luvassa amerikkalaisittain sanottuna SNIIIIKPIIIK asioista joista ei todellakaan pitänyt puhua!

Siinä ne nyt on. Kutsut ja sormus. Kutsut lähti postiin vihdoin eilen. Niiden piti lähteä jo viime viikolla, mutta postin perkele oli mennyt sulkemaan perjantaina ovensa normaalia aikaisemmin.  Eli ei todellakaan mun syytä. Säästöhirmuna lykkäsin kuoriin 75 sentin joulupostimerkit ja näin ollen harvat ja valitut (eli 94 onnekasta) saavat odotella kutsujaan normaalin parin päivän sijaan ehkä jopa ensi viikkoon. Mutta säästinpä melkein seitsemän euroa. 


Rasiassa piilossa on maailman ihanin. Viimeisen vuoden aikana olen huomannut, että morsiamen mieli on kuin tuuliviiri ja näin ollen sormuskin on jotain ihan muuta kuin sen piti olla. Sen kuului olla hyvin yksinkertainen rivisormus, mutta toisin kävi. Mitään jättikiviä on turha odotella, mutta kevyt, siro ja sopivasti blingi se on. Täydellinen. Jopa niissä mittasuhteissa täydellinen, että huomasin eilen istuvani olohuoneen sohvalla klo 02:25 kihla- ja vihkisormus sormessa ja vaan tuijotin. Tervettä? Ei.

Aikanaan uhosin, että kaikki hääjärjestelyt pitää olla valmiina marraskuun loppuun. Joo ei ole. Huonolla mallilla asiat ei tosiaankaan ole, mutta enemmänkin voisi olla tehtynä. Eilen illalla tein loppuun huiskutuskepit. Kävin muuten neuvottelemassa vähälukuisista kilikelloistani askartelutarvikeliikkeessä! Palvelu oli ensiluokkaista, mutta kilikellot oli loppuneet. Tottakai. Menin hakemaan lisää myös valkoista satiininauhaa. Joka myös oli loppu. Tottakai. Hyvitykseksi sain toisen väristä (lue: väärän väristä) nauhaa puoleen hintaan. Nyt siis puolet huiskutuskepeistä on eri värisiä (eli väärän värisiä) ja osassa on vain yksi kello. Katastrofin ainekset siis kasassa.


Ehkä mä pystyn elämään tämän asian kanssa, mutta olisittepa nähneet mun ilmeeni kun myyjä erehtyi sanomaan, että "ei sitä eroa huomaa kukaan muu kuin sinä". No siinähän sitä on jo kerrakseen! Toisissa kepukoissa siis roikkuu valkoista ja harmaansinistä kun taas niissä toisissa on savunsiniseen yhdistetty vaaleansininen. Olokoonsa. Pääasia, että ne on nyt valmiita.

Koska pääsin eilen sisään askartelumielentilaan niin rävelsin kasaan myös paikkakortit. Varuilta kaikille kutsutuille. Kyllä. Sieltä sitten valitaan ne, jotka tulevat paikalle. Tuhlausta? Ehkä. Hermojen säästämistä ennen häitä? Ehdottomasti.


Ensimmäisessä pinossa oikealta katsottuna on ydinperheen nimet, toisessa tädit/sedät/enot, kolmannessa serkut ja neljännessä ystävät. Lapsia ei edelleenkään ole kutsuttu. Nuorin kutsuttu taitaa olla 19 vuotias. Kutsuun tuli kauniisti muotoiltuna, että perheen pienimmät olisi suotavaa jättää kotiin... saa nähdä miten viesti otetaan vastaan. Ystävät kyllä tietää ilman kutsuakin linjauksesta eikä kukaan kyllä päin naamaa ole mitään tullut mäkättämään. Suurin osa tuntuu olevan ihan tyytyväisiä, että saa luvan kanssa juhlia ilman lapsia. Hyi niitä. Huonoja vanhempia kaikki! Ja hyi meitä kun järjestetään lapsettomat häät, koska HÄÄT ON PERHEJUHLA!!1!1! Terveisiä vauva-palstalle!


...Että semmoista tänne! Käynnissä on myös pari mukavaa yhteistyöviritelmää ja arvontaakin pukkaa lähiaikoina joten pysykäätten linjoilla!


Ja hei! Älkääs unhoittako että How To Be A Bridezillaa voit seurailla myös Facebookin kautta! Instagrammista tän morsmaikun löytää tunnuksella @Niininen!

4 kommenttia:

  1. Oi vitsit, kivoja askarteluja oot saanut aikaseksi! Ja noi kutsut, en malta odottaa että nähdään ne kokonaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutsut tulee kyllä esittelyyn - ei hätää! ...ja jokohan nyt uskaltais sanoa, että EN ASKARTELE ENÄÄ YHTÄÄN MITÄÄN! :'DD

      Poista
  2. Ihanat paikkakortit, miten olet ajatellut laittaa ne esille? Mistä ne on hankittu? Ajattelin myös samantyyppisiä paikkakortteja viinilasin jalkaan kiinnitettynä, näin jokaisella pysyy oma lasi koko illan tiedossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea tuo viinilasiin kiinnitys! Täällä päässäkin on hieman auki, että miten kortit pöytään lyödään, mutta kuulette varmasti siitäkin lisää :) Kortit löytyi Tigeristä!

      Poista

Kiitos kommentistasi <3